kuuma

sain kutsut valintakokeisiin. pariin eri pääkaupunkiseudun kouluun. en osaa sanoa vituttaako se vaiko eikö. tämä kaupunki ei ole vituttanut kahteen viikkoon juurikaan, mutta en tiedä onko tämä pysyvää. tuskin. tai sitten on. en tiedä. jaksaisinko minä tosiaan opiskella neljä vuotta alaa, jota joka toinen päivä vihaan ja joka toinen rakastan. lisäksi ko. palkoilla tuskin pääsee rikastumaan paitsi korkeintaan yrittäjänä ja helvetin hyvänä sellaisena. lapsellista, mutta totta; mulle riittäis vaan se, että sais opiskelijakortin ja joka päivä halvalla lämpimän ruoan. sitten tähän voi toki plussata sen, että hakisin toki koko ajan opiskelun ohessa niihin kouluihin, joihin todella haluan ja lopettaisin edellisen samantien kesken, jos pääsisin niihin mihin todella haluan. toisaalta ei ole mitenkään sanottu, että istuisin jossain dramaturgian maisterin opissa yhtenä kolmesta ensi vuonna tai sitä seuraavanakaan, joten kai siinä välissä nyt vois itselleen vaikka jonkun pahvin hommata.

tänään loppui lounasvuorot. meni lomalle pulju. odotin kolmea kuumaa poikaa lounaalle ja kuumin tuli. istui niin, että pystyin ihailemaan. kuplassa pääni yläpuolella oli käynnissä jo kunnon elokuva; se jättää palautelaatikkoon jonkun hothot-palautteen, jossa se sanoo jotain ihanaaaaa joo tai sitten se kirjoittaa pankkikorttikuitin allekirjoitus kohtaan numeronsa tai sitten se vaan tulee ja taivuttaa mut mitä uskomattomimpaan elokuvasuudelmaan tai sitten jotain muuta paskaa. whatever. saattoipa olla hyvinkin mahdollista, että näin kuumimman viimeisen kerran koko poukkaroivan elämäni aikana. sehän tästä toki dramaattista ja oh! niin bridgetjonesmaista tekeekin.

eilen juhlittiin syntymäpäiviä ja tehtiin ruokaa ja vielä parempaa jälkiruokaa.

1 dl vaahtoutuvaa vaniljakastiketta
250 g mascarponea
rouhittua tummaa suklaata

vanilja kovaks vaahdoks ja mascarponen kans sekasin ja sit rakennetaan vaikka lasiin niin, että suklaata, sössöä, suklaata, sössöä, suklaata jne. kaava varmaan tuli niinku selväks? niille , joille ei mennyt vieläkään perille, suosittelen eskimopuikkelia. ota paprut helvettiin ympäriltä äläkä niele tikkua. tai no ehkä ois parempi skippaa vaik koko jälkkäri. sit tietty kaikki vitun hifistelijät voi tunkea tuohon raastettua mitätahansakuorta ja jotain yrttiä tai mitä nyt haluu, vaikka palsternakan pystyyn, jos siltä tuntuu, mut mähän diggaan sen noin. se on myös hyvää, jos mascarponen vaihtaa ricottaan, mut ihan miten vaan. ei meitsi näistä tiiä, kuhan mättään.

tääl on kuuma. kotoo töihin.

*