no tottakai mä kävelin mahdollisimman upeesti persettä pyörittäen sen ohi

näin tuossa lauantaina sellaiset silmät, etten ole vieläkään aivan toipunut.
hoidin onneksi homman taas himaan niin, että kyseessä oli kaukoihastelusilmät eli never gonna happen-tilanne ja niitähän riittää. helpompaa näin.

1. yks bisse, lonkero ja sun puhelinnumero
2. ai kato, hymytyttö on vielä täällä. no mä ottasin yhen bissen, lonkeron ja sut huomenna kahville.
sitten alkoi väsytystaktiikka eli jatkuva tuijotus niillä silmillä ja sit se lähti ja minä jäin. niinpä niinpä, että terkut vaan sille herralle, joka vois iältään helposti olla vaikka mun isäni tai ainakin helvetin vanha isoveli, jyväshyvään. kylään. miten vaan.

ps. vihaan tätä vitun blogia ja ikävöin vanhaa.
pps. se onkin sitten ainoa, mitä menneistä ikävöin eli aika vähän.